Viikonlopun viettoa

Dubaissa perjantai ja lauantai ovat vapaapäiviä.



Olen viikonlopun aikana ajellut ympäri kaupunkia ja olen huomannut, että kesäloman aikana monet kaupungin rakennuskohteista on edistynyt silminnähtävästi. Valtavat siltamaiset metroväylät on saatu maalattua puhtaan valkoiseksi ja muutaman kilometrin välein olevat kapselimiset metroasemat alkavat löytää muotonsa.

Maailman korkein rakennus on nyt vieläkin korkeampi, tässä pieni vertailu Pohjoismaiden korkeimman rakennuksen, Näsinneulan, ja Burj Dubain kokoerosta. Valokuvista kun mittasuhde ei yleensä helposti ilmene, tämä auttanee hahmottamaan tuon mastodontin kokoa...

Kaupungin kiertävä Emirates Road (Dubain "kehä 3") on kokenut myös tervetulleen uudistuksen: kilometrin halkaisijaltaan ollut valtava liikenneympyrä on hävinnyt ja sen tilalle on ilmestynyt monimutkainen siltarakennelma. Aiemmin liikenneympyrään oli jokaisesta neljästä ilmansuunnasta usean kilometrin jono, mutta nyt koko paikka ohitetaan sujuvasti 120 km/h vauhdilla. Hyvä hyvä.

Puutarhurini on oppinut kesän aikana tehokkuusajattelua ja korvannut itsensä sprinklerillä, perhana.

Paratiisi alkaa murentua... Tehokkuusajattelu tulee pilaamaan tämän(kin) kaupungin. Jos jokainen työntekijä täällä kehittee omaa tehokkuusajatteluaan, niin palvelutaso ja elämänlaatu murenevat nopeasti. Kaksi kolmasosaa työntekijöistä korvattaisiin koneilla tai tehokkaammilla menetelmillä. Tulosvastuullisuus kasvaa, hinnat nousevat. Yksi tekee kolmen työt, otsa kurtussa. Stressi ja paine kasvaa. Kaupat, bensaasemat, pankit siirtyvät itsepalveluperiaatteen sokeiksi kannattajiksi. Työntekijöiltä vaaditaan enemmän koulutusta, koska työtehtävät vaativat tehokkuusoptimointikykyä... Voit itse jatkaa tämän ajatuksen iterointia.

Huonompaan suuntaan ollaan menossa, sanon minä.

Sitä odotellessa lähden ulos nauttimaan palvelusta. Sitä kun vielä on saatavana.

Työpäivä

Back to the office.

Palasin tänään työn ääreen. Kesäloman aikana toimistorakennuksesta oli hävinnyt pysäköintipalvelu, mutta niin olivat vartijatkin, joten sain kuin sainkin muljutettua autoni pysäköintihalliin lomailevien työkavereideni paikoille. Jotenkin en usko että tuurini sillä rintamalla jatkuu... Yläkerrasta palatessani hissin tilaaminen ei tuntunut toimivan joten eikun viisitoista kerrosta portaita alas.

Kesälomani aikana kannettavan tietokoneeni näyttö pimeni. Kone toimi aivan mainiosti erillisen näytön kanssa, mutta oma näyttö ei ollenkaan. Soitin valmistajan paikalliseen puhelintukeen ja koin jotain eksoottista. Puhelintuesta sain ohjeita puhelimitse ja ruuvimeisselin avulla purin läppärini ohjeiden avulla osiin, jolloin tarkistettiin johtojen liittimiä jne. Homma ei (tietenkään!) auttanut, vaan huomenissa paikanpäälle tulee asentaja takuu-varaosien kanssa. Suomessa tuskin asiakasta pyydettäisiin purkamaan tietokonetta palasiksi, takuuehtoja rikkomatta ainakaan...

Työpäivän päätteeksi kävin lääkärillä välitarkastuksessa, jossa tohtori ohjeisti, että töitä saa tehdä istuallaan vain puoli tuntia kerrallaan. Sitten täytyy mennä kävelylle. Ja lämpöisessä uima-altaassa, mielellään porealtaassa, pitää viettää mahdollisimman paljon aikaa. Ainakin kahdesti päivässä ja sen päätteeksi pitää selkään sivellä lämmittävää voidetta.

Pitää varmaan hommata au pair tai joku muu ranskalainen sisäkkö sitä virkaa toimittamaan. Naapurin ukko ei todellakaan kelpaa.

Sähkönpuutetta...

Ylakerran ilmastointi on (taas) rikki, jonka johdosta myos alakerrassa on tavallista kuumempaa, noin 30 astetta.

Olen pitanyt sankyni vieressa tuuletinta pitamassa ilman liikkeella.

Aamulla se ei puhaltanut. Eika valot toimineet. Eika vesikaan juossut.

Olen nyt jonottamassa sahko&vesilaitoksella maksamaan laskuani, jonotusnumerolla 97.

Taulussa vilkkuu 45...

Mms Samsung Soul:ista

Tama on mms viestikokeilu Bloggeriin. Kuvassa kasa nappeja joilla jaksaa maallista vaellustaan jatkaa ;-)

Makoilu jatkuu

Telkkaria on tullut katseltua juu.

Pirates of the Caribbean 2: Dead Man's Chest, Pirates of the Caribbean 3: At Worlds End, 1408, Vantage Point, Super Structures: world's biggest shipyard, Final Destination 2, Grindhouse: Planet Terror, Number 23, Bowling for Columbine, Groundhog Day, There Will Be Blood, Jon Steward Show, E! True Hollywood Stories: Charlize Theron, How It's Made: Rubber stampers, No Country For Old Men, 10 Items Or Less ja muutama muu jo unhoon painunut taidenautinto on takana.

Tulevien päivien ohjelmistossa on edessä ainakin: The Spiderwick Chronicles, Slither, Pan's Labyrinth, Perfume; The Murderers Story. Viimeisenä JA vähäisimpänä mainittakoon naapurin-ukon ystävällisyyttään lainaama Mdrasath Mushagben, osa 1.

Tuskin maltan odottaa.

Kun (jos) tästä vielä nousen, niin menen IMAX teatteriin, ostan 2 litran kolpakon kokakolaa, 8 litran ämpärin karamelli-popkorneja ja vatillisen natchoja, tupla-cheddarilla ja ISTUN katsomassa terävälaatuisia laatuelokuvia isolta, isolta kankaalta.

Nyt ymmärrän miksi leffakriitikot on aina niin negatiivisia.

Tjaa, Showtime Actioniltä alkaakin just sopivasti näköjään Kurt Russelin kulttiklassikko Escape From L.A.... jos vaikka vähänaikaa...

Makoilua

Jos on pakko sairastaa, niin Dubai on siihen oiva paikka.

Kävin eilen lääkärillä. Viisitoista minuuttia kun oli kulunut kirjauduttuani ortopedin vastaanotolle Emirates Hospitaliin, niin olin saanut suoritettua perusteellisen keskustelun lääkärin kanssa, minulle oli annettu kipupiikki inhimillisyyden nimissä ja kädessäni oli CD-ROM levyllä röntgenkuva selästäni. Asiallista toimintaa, viimeinkin lääkäri joka tuntee tietävän asian todella hyvin ja tekee jotain potilaan auttamiseksi!

Sain röntgenin jälkeen lääkäriltä erittäin täsmällisten ohjeiden kera reseptit, joilla ostin suoraan sairaalan omasta apteekista lääkkeet mukaani. Minulle varattiin MRI magneettikuvaukseen emergency-kuvaus johon lähdin välittömästi taksilla. Kuvaus suoritettiin erittäin asiallisella sveitsiläisellä yksityisklinikalla. Kuvaus kesti puolisen tuntia jonka aikana otin koneen sisällä pienet kohtumaiset nokkaunet.


Lupauksinensa mukaisesti lääkäri soitti tänään ja luetteli madonluvut: kolme välilevyä on kuvien mukaan liikahtanut pois paikaltaan. Ensiapuna napsin ns. säädeltyjä lääkkeita kivun lievitykseksi ja minun pitää maata selälläni kolme päivää. Tässähän sitä köllitään... Seuraavaksi alkaa parin viikon kuntoutus ohjatuilla uinti- ja fysioterapiasessioilla. Leikkausta ei näinollen tarvita. Phuh...

Lääkkeet joita sain ovat todella voimakkaita ja päivät kuluvat lattialla ja sohvalla torkkuessa. Telkkarin ja DVD-leffojen äänet pitävät seuraa unen läpi.

Välillä puutarhuri, siivoaja, putkimies, ilmastointikoneenkorjaaja tai muu herättää minut horroksestani.

Harmi että aurinkotuolimme on rikki. Näiden päivien aikana saisi ihonsa pronssattua ulkona olevassa 40 asteen helteessä...

Toinen puoliaika Dubaissa alkaa

Palasin myöhään eilen illalla Dubaihin, puolentoistakuukauden tauon jälkeen. Virpi ja lapset tulevat hieman myöhemmin.

Paluu on ollut tuskainen. Siitä myöhemmin enemmän.

Suomen viileähkössä kesässä ajatus tänne palaamisesta muistui useinkin mieleen ja kun lentokoneesta sitten astui täällä ulos, niin todella ero oli käsinkosketeltava. Ilmankosteus on täällä korkea, ja keskellä yötäkin ulkolämpötila oli 38' C. Lentokentän taksijonossa yritetään ehkä ylittää ilmankosteuden maagista 100 prosentin rajaa, kun tuulettimiin sumutetaan vesisumua asiakkaita "viilentämään". Todella viileää on juu, hikiset vaatteet kostuu ja kuumenee vielä entisestääkin. Olo on kuin tomaatilla kasvihuoneessa.

Loman alkupuoliskolla Suomessa sain selkääni orastavaa kipua, joka sitten Saimaalla alloilla veneillessä äityi tuskaiseksi "iskiastyyppiseksi" säteileväksi säryksi. Kävin viikkojen aikana neljällä lääkärillä (tai no, Kassua ei lasketa) - kolmella lääkärillä. Ja kaikilta vastaus oli kappale tilastotiedettä "...työikäisillä usein tavattu alaselän kipu... 90% tapauksista paranee itsestään... särkylääkkeillä hoidetaan... fysikaaliseen voi mennä mutta tokko siitä apua on... jos ei kuudessa vkossa kuntoudu uusi käynti..."
Sitten toistamiseen kuolleen kalan kanssa kättely ja laskua nöyrästi luukulle maksamaan.

Kävin loman päätyttyä Los Angelesissa Siggraph 2008 messuilla ja siellä viimeisinä päivinä huomasin lievää kivun vähentymistä ja selän vetreytymistä.
Mieliala koheni liikuntakyvyn paranemisen ja lääkkeiden vähenemisen myötä.
Olin jo lennolla kohti Dubaita varsin optimistinen ja lukiessani Markus Kajon hervotonta "Ihmisen käsikirjaa" nauroin vapautuneesti ja vaihtelin asentoa, kun se jo onnistui ilman sätkyilyä.

Laskeuduttua puhuin kepeästi puhelimessa kun matkalaukkuhihnaa tulla keikkui tutunoloinen laukku. Vierelläni odotti lähes tyhjä matkalaukkukärry, jossa oli vain ostamani tax-free tuliaiset. Tarrasin (ylipainoiseen 26kg) laukkuuni ja rivakalla, heilurimaisella liikkeellä rysäytin laukun kärryyni ja - tuskallisen vihlaisun saattelemana välilevyn alaselästä!(*
Ihmiset mittailivat minua epäluuloisesti kun irvistelin silmät kiinni ja luettelin sukupuolielimiä ja perkeleitä suomeksi puhelimeen.

Apteekin kautta kotiin särkylääkkeitä syömään.


Autoa ja talon pihaa peitti sentin kerros puuterin hienoa, koskematonta hiekkapölyä. Samaa tavaraa oli kulkeutunut myös sisälle hienon hieno kerros.

Eteisessä minua otti vastaan pari kuukautta vanha rasia limettejä sekä kuivuneista viemäreistä nouseva penseä haju. Tähän sekoittui yläkerran trooppinen kuumuus, ilmastointilaitteen sulakkeen annettua periksi jossain vaiheessa loman aikana.



Tänä aamuna aioin lähteä töihin, mutta kun pelkästään sukkien laittamisessa tuhraantui kokonaiset 15 minuuttia ja koko viikon kirosanavarasto, päätin pysyä kotosalla ja yrittää huomenna uudestaan.

Onneksi tässä kaupungissa saa apua. Ruokaa, siivoajia, ilmastointilaitteen korjaajia jne voi hätyytellä pikkurahalla töihin puhelimella sängyn pohjaltakin.

---

Tämä on ensimmäinen viestini tähän uudellen avattuun blogiini. Vanhemmat kirjoituksen löytyy tätänykyä osoitteesta kulomaadubai1.blogspot.com.

Tervetuloa uudet ja vanhat lukijat ja jättäkää kommenttia. Kiitos!

*) Huomenna menen lääkäriin ja katsotaan osuuko arvaukseni.